Luotsin arkea veneilyturvallisuuden näkökulmasta

Saaristomeren luotsipiirin luotsi Harri Hautala kertoo luotsauksesta, luotsin arjesta sekä veneilyturvallisuudesta luotsin näkökulmasta. Hautalan upea kooste käsittelee luotsin työympäristöä, oranssina keikkuvia kuttereita, suuria rahtilaivoja ja valtamerten risteilijöitä. Kyytiin mennään kelissä kuin kelissä. Pimeys lisää kertoimia pääasiassa yöaikana tehtävään työhön. Haasteet vaihtelevat vuodenajasta ja luotsausalueesta riippuen. Saimaalla haasteita lisäävät ahtaat väylät, voimakkaat virtaukset ja suuret pyörteet. Perämerellä ankarat talviolosuhteet koittelevat luotsausta: hyytävä viima ja jäätyvät kannet. Jäänmurtoapua saatetaan odottaa useita tunteja. Lämpimistä maista saapuu aluksia, joissa miehistö näkee ensimmäistä kertaa lunta ja jäätä, pukeutuminen on kevyttä ja kulku saattaa tapahtua paljain jaloin. Luotsit ovat työssään olosuhteista riippumatta tarkkoja, itsenäisiä ja vastuuntuntoisia, huumoria unohtamatta. Näistä puhuttiin marraskuussa Turun messukeskuksessa, Turun alueen pursiseurojen aluekokouksessa.

 

Poimin Hautalan esityksestä kymmenen kohtaa, jotka huviveneilijän on syytä huomioida vesillä liikkuessaan. Muistathan, että

  1. Rahtilaivojen mittasuhteet rajoittavat näkyvyyttä. Perään sijoittuva ohjaamo ja korkealle nouseva keula luovat pimeän sektorin, sokean alueen, joka ulottuu noin ½ mpk keulan eteen. Keulan edestä ei mennä.
  2. Laivojen hidas ohjailtavuus ja kääntymisen haastavuus tekevät väistämisen mahdottomaksi. Vältä laivojen läheisyyttä.
  3. Ulkomerellä laivojen tutkat säädetään niin, että laivat näkyvät, huviveneet eivät välttämättä näy. Asenna alumiininen tutkaheijastin mahdollisimman korkealle ja oikeaan asentoon ns. ”vedenkeräilyasentoon”. Tutkaheijastimen käyttö on ehdottoman tärkeää.
  4. Laivojen tutkat ovat korkealla, signaali ei tule alaspäin. Tutkan alapuolella olevat veneet eivät näy tutkakuvassa. Katvealue on suurin laivan ympärillä. Älä mene lähelle laivaa.
  5. Iso osa laivoista ei aja tutkalla, aluksella käytetään elektronisia karttoja. Huviveneet eivät näy. Jos huviveneessä on lähettävä AIS, se näkyy elektronisella kartalla. Huviveneiden AIS –tieto (B-luokan AIS signaalit) voidaan tarvittaessa kytkeä pois, kun informaatiota tulee liikaa aluksen elektroniselle kartalle. Huviveneen kipparin vastuulla on väistellä isoja aluksia.
  6. Huviveneissä luotettavaa laivojen paikkatietoa välittää VHF-AIS. Seuraa laivaliikennettä ja pysy poissa isompien jaloista.
  7. VHF – puhelin pitää olla päällä huviveneissä, veneessä kuunnellaan kanavaa 16. Isoilla aluksilla voi olla asiaa edessä kulkevalle huvialukselle. Kuuntele kanavaa 16. Pidä VHF käden ulottuvilla ulkotilassa.
  8. Huvivene voi hyvin väistää ahtaassa paikassa laivaa ajamalla jääpoijun väärältä puolelta. Turvavesialue on riittävä jääpoijun matalankin veden puolella.
  9. Laivareittien risteysalueet aiheuttavat vaaratilanteita. Veneilijä ei välttämättä tiedä, meneekö laiva suoraan vai kääntyykö reitillään. Ahtailla reiteillä laiva ei voi tehdä väistöliikkeitä. Kuuntele VHF-kanavaa 16. Aluksen kipparilla voi olla sinulle ohjeita. Ko. hankala risteys on esim. Lövskärin ympäristössä, Korpoo – Nauvo pohjoispuolella, joka aiheuttaa ”tilanteita”.
  10. Saaristo on isoille laivoille ahdas ja hankala alue. Alus ei pysty väistämään karien joukossa, laiva ei voi hidastaa vauhtiaan ohjailtavuuden häiriintymättä. Huvivene väistää.

 

Turun messukeskuksessa  lauantaina 13.11.2016

Reija Kaira
Kommodori
Naispurjehtijat – Sailing Ladies ry

Save

Save

Savedsc_0694_luotsi-virossa_pieni

Luotsikutteri Viron rannikolla. Kuva Reija Kaira

Luotsikutteri Viron rannikolla. Kuva Reija Kaira

0 kommenttia

Kommentit on kivoja. Jätä omasi.

Heräsikö ajatuksia tai kysymyksiä?
Kerro muillekin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *