Kevätseminaari 2009 Utössä

Uton seminaarin teemana oli turvallisuus. Tässä me olemme.

Naispurjehtijoiden kevätseminaari Utössä oli sanalla sanoen voimaannuttava kokemus. Tuskin koskaan on purjehduskauden alkua odotettu näin innostuneesti, seuran jäsenyys kun lupaa monenlaista yhteistä toimintaa, jossa voi omia purjehdustaitojaan kehittää yhdessä muiden naisten kanssa!

Porukassa oli kokemukseltaan, iältään ja ammateiltaan monenlaista naista. Arvatenkin, kun iältään vanhimman syntymäpäivämaljoja nostettiin yhdessä seitsemännen kymmenen kunniaksi ja nuorin osallistuja taisi olla alle kolmenkymmenen. Joku purjehtii Swanilla, monella veneen hankinta oli vasta haaveena, toinen oli syntynyt veneessä ja kolmas vasta toivoi pääsevänsä purjehtimaan. Tahtoa oli kaikilla lujasti.

Koska seminaarin teemana oli turvallisuus, käytiin läpi turvallisuuden ydinkohdat venevakuutuksista alkaen. Kommodori ja purjehduksenopettaja Arja Manelius johdatti ryhmätöihin, joissa käsiteltiin veneilyn turvallisuutta osaamisen, veneen, varustelun ja laitteiden kannalta. Ryhmätyön purussa tuli uusia tietoja ja ajatuksia niillekin, jotka ovat syntyneet purjeveneessä. Man Over Board -tilanteen hallitseminen on tärkeää, mutta se on kuitenkin harvinainen tilanne. Arkinen turvallisuus koostuu monista seikoista, joita on myös tiedostettava ja harjoiteltava. Miehiset sankaritarinat, joissa kokematon kippari selviytyy poikkeuksellisista oloista tunaroituaan kaikin tavoin, ovat omiaan lisäämään vääränlaista ajattelua. Vaaroja hallitaan parhaiten opettelemalla ennalta turvataitoja, eikä purkamalla ahdistusta huumorilla vaarallisten tilanteiden jälkeen.

Turkulaiset emäntämme olivat valmistelleet tapahtuman erinomaisesti myös puitteiltaan. Utön kauniiseen luontoon oli rakennettu esimerkiksi tieto- ja temppurata, jossa toistui myös seminaarin teema. Tehtävät olivat haasteellisia kokeneemmillekin purjehtijoille ja jokainen löysi omista taidoistaan kehittämistä. Oli kekseliästä – ja pedagogisesti pätevää – tuoda nämä kehittämiskohteet leikin varjolla esiin. Eräiden osallistujien kuultiinkin vannovan, että he opettelevat vielä ulkoa Vesiliikenteen säädökset ennen seuraavaa seminaaria!

Naispurjehtijoiden perusajatus tuli seminaarissa hyvin kirkkaaksi. Naiset kaipaavat rohkaisua: mieskipparin varjosta ei ole aina helppoa päästä pinnaan. Myös muuttuvien elämäntilanteiden vuoksi purjehdusharrastuksen jatkuvuus halutaan turvata kehittämällä omia taitoja. Yksi tärkeä tavoite on naisten rekrytointi purjehdusharrastuksen pariin. Moni kokenut purjehtija huokasi: ”Kunpa Naispurjehtijat olisivat toimineet jo silloin kun minä aloitin! Olisi ollut paljon helpompaa.” Utön henki oli rohkaiseva ja kannustava; se kantaa pitkälle muillakin aloilla kuin purjehdusharrastuksessa.

Seminaarin aikana käydyissä yleisissä ja yksityisissä keskusteluissa esitettiin lukuisia mainioita ideoita nuoren naisten purjehdusharrastuksen ja purjehdustaitojen lisäämiseksi. Muutama idea on jo nyt toteutumassa, muun muassa vaahtosammutinkoulutus. Kesäksi kerätään kisaporukoita esimerkiksi Helsinki-Tallinna -yöpurjehdukseen sekä Viaporin Tuoppiin ja jäsenten epävirallista yhteydenpitoa helpottamaan perustettiin heti seminaarin jälkeen oma Facebook-ryhmä.