Lokikirjasta: Itäisellä Suomenlahdella

Lauantaina 27.7. starttasimme s/y Mandelinalla Puotilasta kohti Sipoon Kaunissaarta naisistona Eeva, Riitta, minä ja laivakoira Cessi. Villinkiä lahestyttäessä näkyi kaakkoisella taivaanrannalla harmaa massa, merisumu, joka jo hetken päästä alkoi kietoa lähisaaria läpinäkymättömään usvaan. Laivojen sumutorvet soivat ensin kauempana ja sitten hyvinkin lähellä. Vuosaaresta lähtenyt rahtilaiva katosi sumupilveen keulamme edessä, kun risteilimme laivaväylän edustalla odottelemassa sopivaa hetkeä sen ylittämiseen. Pian sen jälkeen ilmestyi vastakkaisesta suunnasta toinen laiva, jonka mentyä pääsimme jatkamaan matkaa.

Kahvitaukomme aikana sumu hälveni, ja illansuussa saavuimme Kaunissaareen, jossa muut kaksi eskaaderivenettä s/y Don Carlos (Raija, Kaarina ja Marjaana) sekä s/y Eulaalia (Elina, Tarja ja kaksi koiraa) meitä odottivat. Lämmin ja kaunis ilta vietettiin iloisesti rupatellen, saunoen kodikkaassa perhesaunassa, hyisessä vedessä uiden ja grillitulilla lämmitellen.

Helteisenä sunnuntaina tutustuimme Kaunissaaren luontopolkuun ja rantakallioihin. Iltapäivällä Don Carlos ja Mandelina suuntasivat kohti Pellinkiä ja Byön Bockhamnia, Eulaalia lähti kotimatkalle.

Byössä  juhlistettiin Riitan syntymäpäivää kuohuviinillä ja mansikoilla, juhlaliputuksella sekä yhteislaululla.

Maanantai 29.7. oli viimeinen yhteinen purjehduspäivämme, kohteena Loviisa, jossa Eeva ja Kaarina jäivät maihin. Don Carlos purjehti sinnikkäästi heikkenevässä tuulessa, mutta me jouduimme aikataulun vuoksi  käyttämään konevoimaa. Matkan aikana Eeva ehti kokata meille herkullisen pasta-aterian.

Aurinkoinen iltapäivä viehättävässä Loviisan kaupungissa käytettiin muonavarastojen täydentämiseen ja Laivasillan vierassataman saunan lämmittämiseen. Myöhemmin illalla Bettina liittyi Don Carlosin naisistoon gastiksi kotimatkalle.

naps_idassa_2013

Puolilta päivin tiistaina irrotimme Mandelinan köydet ja lähdimme kovassa vastatuulessa ryskyttelemään itään päin. Pidimme lounas- ja suunnittelutauon Långön suojassa, mistä jatkoimme Kotkaan. Rantauduimme Meriniemeen vähän ennen lipunlaskua pilvisessä, mutta lämpimässä säässä.

Syntyperäinen kotkalainen ja Kotkan Pursiseuran ainaisjäsen Reingoldtin Riitta oppaanani pääsin tutustumaan kaupungin mielenkiintoisiin alueisiin, historiaan ja pursiseuran toimintaan, monia pursiseuralaisiakaan unohtamatta. Pari päivää kului näin mukavasti, sateen ja auringonpaisteen vuorotellessa, kunnes torstaina oli taas aika lähteä vesille. Kevyessä lounaistuulessa ja helteisessä vaikkakin pilvisessä säässä lähdimme iltapäivällä matkaan.

Matkalla kohti Haapasaaren saariryhmää sää kirkastui ja lämpötila nousi +24°C:een. Tuuli moinasi ja jouduimme laskemaan purjeet. Neljän tunnin kuluttua lähdöstä saavuimme Pitkäluotoon, Haapasaaren länsipuolella sijaitsevaan Kotkan Pursiseuran upeaan retkisatamaan. Siellä vietimme mukavassa seurassa kolme päivää uiden, saunoen, tutkien sota-ajan vallihautoja ja lekotellen auringossa. Kiipesimme myös uuteen näköalatorniin, josta avautui huikea näkymä Suursaareen, naapurin puolelle. Riitta R pistäytyi välillä moottorivenekyydillä Haapasaaren kyläkaupassa ostamassa eväitä kotimatkaamme varten.

Sunnuntaina 11.8. oli haikein mielin lähdettävä kotia kohti, uimarantakelien edelleen jatkuessa. Pyhtään Kaunissaaren edustalla pääsimme vähän matkaa purjehtien, mutta suurin osa 10 tuntia kestäneestä reissusta tultiin koneella hiljaisen vastatuulen vallitessa. Yöksi jäimme Sandholmsuddeniin Pellinkiin, Benitas Cafén laituriin, jossa oli vain pari venettä meidän lisäksemme.

Aamulla tankattiin ja ostettiin kahvilan kaupasta lisää eväitä. Iltapäivän helteessä ajelimme Äggskäriin, jonka täyteen satamaan emme tällä kertaa rantautuneet, vaan jatkoimme matkaamme Pirttisaareen, jossa ehdimme vielä nauttia lämpimästä vedestä, upeista rantakallioista ja auringonlaskusta.

Tiistaina 13.8. alkoi kesäisen purjehduksemme viimeinen osuus lähes olemattomassa lounaistuulessa ja paahtavassa auringonpaisteessa. Sipoonselällä saimme vähäksi aikaa tuulta purjeisiin, mutta taas mentiin suurin osa koneella Ruoholahden Saukonpaaden satamaan asti. Siellä jätimme jäähyväiset joksikin aikaa, mieli täynnä mukavia muistoja ja upeita luontoelämyksiä.

Teksti: Riitta Airos

Kuvat: Eeva Rantanen, Riitta Reingoldt, Raija Ala-Peteri ja Riitta Airos.

Vieritä ylös