Lokakuun viimeisenä viikonloppuna lähes 60 naispurjehtijaa kokoontui syysseminaariin tunnelmalliseen Mathildedalin ruukkiin. Ruukinpatruuna Viktor Zebor Bremer perusti ruukin vuonna 1852 sekä mahdollisti sitä ympäröivän kylän rakentumisen. Aiemmin alue tunnettiin Hummeldalina, mutta Viktor nimesi kylän vaimonsa Ottiliana Mathildan mukaan aloittaessaan alueella ruukkitoiminnan. Nykyään viehättävällä ruukin/ruukkikylän alueella on paljon nähtävää matkailijoille ja erittäin viehättäviä majoitusvaihtoehtoja, sekä kivoja ravintoloita ja puoteja.
Naispurjehtijoiden syysseminaari alkoi perjantaina, jolloin virittäydyimme halloween-tunnelmaan Ruukin museon kummitusmuseokierroksella. Maukkaan Illallisen nautimme Mathildan Marinassa ja ilta jatkui vielä Marinan saunoilla. Majoituimme moniin rustiikisen ruukkikylän remontoituihin rakennuksiin, joissa oli aivan omanlaisensa ajaton, mutta alkuperäistä kunnioittava tunnelma.
Lauantaina Pia Grönblom kertoi Ocean Globe Race -kokemuksistaan Gallianalla. Tämän jälkeen valokuvataiteilija Maija Savolainen kertoi valokuvaprojektistaan Naisten kesken merellä. Aluksi hän näytti HS:ssa B-liitteessä 9.8.2024 julkaistua Henna Helneen artikkelia ”Nuoret purjehtijanaiset herättävät yhä ihmetystä – Maija Savolainen haluaa muuttaa asiaa valokuvillaan”. Sitten hän kertoi taustastaan ja lopuksi esitteli projektiaan, jossa on tarkoitus julkaista väitöskirja, kirja ja valokuvanäyttely.
Savolainen kertoi tehneensä jo pari kautta yhteistyötä 30-vuotiaiden naisten kanssa, jotka olivat hankkineet veneitä. Savolaisen tavoitteena on tuoda esille erilaista kuvastoa purjehduksesta verrattuna maskuliiniseen kilpapurjehduskuvastoon. Koska hänellä itsellään on meripartiotaustaa 1990-luvulta, hän on ottanut yhteyttä tähän mennessä omaan lippukuntaansa Turun Tähtityttöihin ja Suomen Partiolaisiin. Hän kokee tyttömeripartion mahdollistavan mm. itse purjehduksen, ylisukupolvisuuden ja sisaruuden kokemukset.
Savolainen haluaisi toteuttaa kuvaussession, jossa malleina on erilaisista taustoista ja eri kansallisuuksia edustavia purjehtivia tyttöjä. Haasteeksi hän koki sopivien veneiden löytymisen kuvaustarkoituksiin ja moni naispurjehtija tarttuikin haasteeseen tarjoten venettään tai vinkaten mahdollisia malleja.
Iltapäivällä Tina Hellsten piti esityksen vene-ensiavusta ja veneapteekista. Tämän jälkeen Suomen meripelastusseuran kouluttaja Merja Bergwall kertoi tärkeitä asioita veneilyturvallisuudesta. Välissä söimme todella maukasta ruokaa Ruukin miljöön eri ravintoloissa.
Luentojen jälkeen lähdimme jaloittelemaan Ruukin kierrokselle, jossa Krista Gustafsson kertoi Mathildedalin ruukin historian vaiheista ja nykyisestä toiminnasta. Luonto on Mathildedalissa lähellä. Matildanjärvestä virtaava puro valjastettiin 1880-luvulla sähkön tuotantoon vesipyörien avulla. Edelleen tänäkin päivänä pieni puro solisee kylän läpi ja pyörittää yhtä vesipyörää. Kylää ympäröivät metsät mahdollistivat aikoinaan hiilenpolton, ja tarjoavat nykyään kauniit puitteet retkeilyyn. Kylällä on vanhoja tunnelmallisia rakennuksia, joissa on erilaisia tuotteita myyviä pieniä putiikkeja ja sekä palveluita kyläpanimosta leipomoon. Ilta jatkui työryhmien terveisillä, joiden jälkeen siirryimme illalliselle ja saunomaan.
Sunnuntaina käytiin paneelikeskustelu aiheesta ”Mitä vaaditaan NaPS:n reissuilla kipparilta, perämieheltä ja gastilta”. Panelistit olivat Riikka Saira, Merja Holma, Bettina Sågbom ja Päivi Lehtinen. Juontajana oli Mirkka Sandberg. Paneelin aikana keskusteltiin siitä, että kipparin pitää pystyä jäsenpurjehduksilla käsittelemään venettä myös yksin, löytämään sopiva työnjako perämiehen kanssa sekä kommunikoimaan myös gastien kanssa selkeästi. Eri kipparit edellyttivät perämieheltään erilaista itseohjautuvuuden astetta. Perämiehellä on usein tärkeä rooli gastien opastamisessa esim. rantautumismanöövereissä. Perämiehen täytyy tarvittaessa kyetä tuomaan vene turvallisesti rantaan, jos kippari on jostain syystä toimintakyvytön.
Gasteilta kipparit edellyttävät joustavuutta. Ollaan oikealla asenteella liikkeellä, tehdään kaikenlaisia hommia (myös ruoanlaittoa ja siivousta), kuunnellaan annetut ohjeet purjehdukseen liittyvissä tehtävissä ja kerrotaan heti rohkeasti, jos ei osaa jotain asiaa ennestään tai ei ymmärtänyt ohjeita.
Paneelin jälkeen esiteltiin jäsenkyselyn tulokset. Seminaarin yhteinen osuus päättyi lounaaseen ja tämän jälkeen halukkaat pääsivät vielä tekemään Teijon kansallispuiston Matildanjärven kierroksen. Sen reitti seurailee järvenrantaa, kulkee mäntymetsien halki, ylittää pitkospuilla suon ja seurailee jopa kappaleen matkaa Mathildedalin kylänraittia. Matildanjärvi on näkyvissä melkein koko reitin ajan ja sen maisemat hurmaavat vuodenajasta riippumatta. Kierroksen varrella nautimme iltapäiväkahvit ja pullat kodan lämmössä.
Kevätseminaari siintää jo horisontissa: Olethan laittanut kalenteriisi Tvärminnen 28.-30.3.2025
Kuvat ja teksti: Mari Forsström ja Tiina Tuohi