Naispurjehtijat Swanilla Välimerta pitkin ja poikin

Se taisi olla Mema ja Annika, jotka vuonna 2012 innostivat meitä muita naisia purjehtimaan Purjelaivasäätiön Swan 65:lle legille Kööpenhamina Uusikaupunki. Se oli sitten menoa. Tyyppikoulutuksen jälkeen saimme 65 jalkaisen Swanin, s/y Vahinen, naisiston käyttöön kesällä 2014 pariksi viikoksi kotivesille. Samana syksynä varasimmekin sitten viisi viikkoa vuoden 2015 aluksen Välimeren purjehdusten kalenterista Naispurjehtijat-Sailing Ladies ry:n käyttöön.

Viisi viikkoa ajalla 27.9 -1.11.2015 jakautui kolmeen erilaiseen legiin, Split-viikko, Split-Korfu-Malta ja Malta-Sardinia-Ibitza-Benalmadena. 10 gastipaikkaa kullekin legille täyttyivät tunnin sisällä ilmoittautumisen alkaessa syksyllä 2014. Tiimien vuoden odotus alkoi.

Valmistautuminen ennen purjehdusta ja sen aikana on osa seikkailua

Keväällä 2015 alkoivat tutustumiset tiimin jäseniin, osaamisten kartoittaminen, reittisuunnitelmien tekeminen, ruokahuollon suunnittelu ja vahtiryhmien muodostamiset. Pidimme palavereja, tutustuimme turvallisuusasioihin, luimme säätiön purjehdusopasta ja kokoonnuimme illanistujaisiin teeman ympärille. Kolmen gastin vahtiryhmät kasasimme niin, että tietty määrä osaamista oli aina mukana. Myös noviisit pääsivät näin oppimaan ja oivaltamaan kokeneempien ohjauksessa. Yksi kokenut naisiston jäsen oli opissa ns. perehtyvänä perämiehenä tutustuen aluksen tekniikkaan ja anatomiaan sekä harjoitellen aluksen käsittelyä.

24-Vauhdikasta2

Jokaisen piti tietää oma roolinsa ja tehtävänsä aluksella. Ne kävimme läpi aina uuden legin alussa ja naisiston vaihtuessa. Turvallisuusasiat nousivat tärkeimmiksi. Ennen yönylipurjehduksia, joita oli viisi Välillä Split-Korfu-Malta ja seitsemän välillä Malta-Benalmadena, asiat kerrattiin. Valmistauduimme ennakkoon kipparin ja perämiehen johdolla kertaamalla reitin, paperikarttanavigoinnin ja tuulikulmamittarin käytön ja tähystyksen sekä raportoinnin merkityksen. Kokoajan piti tietää, missä olimme paperikartalla. Gastit tutustuivat myös karttaplotteriin, AISiin ja tutkaan. Kävimme myös läpi kaikki yöpurjehduksen turvallisuuteen liittyvät asiat.

Päivisin revittelimme valkopurjein auringon säteiden kullatessa tyrskyjä

44-Paxi-näkyy2

Useimmiten isopurje oli ykkösreivissä. Aluksen trimmaaminen hurjaan menoon oli naisten mielipuuhaa. Purjeisiin piti saada vetoa tai imua, miten vaan. Vaikka emme olleet kisaamassa, huippunopeudet kyllä kuuluivat ilon kiljahduksina maihin saakka. Stanby-ryhmä vuorossaan valmisteli kannen alla pentterissä paistoksia ja keitoksia pitääkseen naisiston hyvällä tuulella. Meren ollessa tuuleton ajelimme koneella ja teimme  huoltotöitä tasaisessa menossa. Vapaavahdissa kirjoitimme blogeja ja luimme alan kirjallisuutta. Delfiinit ilahduttivat melkeinpä joka legillä kisailemalla aluksen keulassa pitkiä toveja.

72-Vessat-on-nyt-siivottu2

Upea tähtitaivas kruunasi yöpurjehduksia.

Se sama taivas, jota kaikki merenkulkijat katselevat öisin. Aikoinaan suunnistettiin  tähtien avulla, meillä on elektroniikka apuna. Yön pimeydessä tilanteet kannella vaihtelivat. Tuulen suunta muuttui tai yltyi myrskyksi ukkosmyräkän saavuttaessa meidät Korfun ja Sisilian välisellä osuudella

Olen vapaavuorossa nukkumassa. Huuto ja tömistely kannella kantautuvat kajuuttaani. Kello on kaksi yöllä. Vene vatkaa holtittomasti, keula nousee ja mätkähtää voimalla aallon harjalta alas. Kurkkaan ulos. Täysi pimeys. Tuuli vinkuu vanteissa, salamat leiskuva ja tyrskyt huuhtovat kantta. Otsalamppujen valot suikailevat maston juurella. Kansivuorolaiset tempovat kipparin avustuksella isoa purjetta alas. Ruorinainen yrittää pitää konevoiman avulla venettä vastatuuleen. Isopurje tulee sieltä alas vaikka väkisin tuolla draivilla. Ja on se sen näköinenkin. Hyvin on sidottu, ei vie tuuli mennessään.  

Siitäkin myräkästä selvisimme ja opimme. Ennakoiminen on avainsana.

Purjehtiessamme kohti Espanjan rannikkoa saimme ajella kuutamossa, joka valaisi taianomaisesti aaltoja, niiden vieriessä kannen yli.

Yöllä näimme perävaloissa lintujen seuraavan meitä.

Mitä ihmeen ääniä nuo ovat, aivan kuin joku heittelisi märkiä rättejä kannelle? Lintuparvi oli äsken perävaloissa, mihin se hävisi. Otsalamppujen valossa tutkimaan kantta. Lintuja joka paikassa, kannelle mätkähtäneitä kuolleita siivekkäitä, kymmeniä. Mitä näille tehdään? Heitetäänkö kuolleet mereen, huutaa kansivahti keulasta. Seuraavan vahtivuoron gastit kuulivat huudot ja pomppasivat kannelle ennen aikojaan.

Vahtiryhmät vaihtuivat kolmen tunnin välein rytmillä standby-kansivahti-vapaavahti.  

Gourmet-ruokia syntyi pentterissä kelistä huolimatta. Kurpitsarisotto, chili con carnee ja tortillat, Burgundin pata, kalaa monessa muodossa ja paljon salaattiherkkuja ja erilaisia keittoja. Hieman kelien mukaan, mihin veneen kallistuskulma ja aallolta aallolle sinkoilu antoi mahdollisuuden.

Osittain toisilleen tuntemattomat naisseilorit olivat hioutuneet toimiviksi tiimeiksi ja iloinen tekemisen meininki näkyi kaikessa. Trimmasimme purjeita ja väänsimme ruoria aaltojen rytmissä. Loihdimme ruokia, siivosimme laulun ja naurun säestämänä.

48-Purjeen-paikkaus2

Vaativat huoltotoimenpiteet olivat myös aikamoisia kokemuksia. Genuan takaliikin vahvistuksen repeämä oli paikattava. Kukas sinne nyt sitten nostetaan? Bettina tietenkin, rohkea ja vaaroja kaihtamaton perämiesharjoittelija. Turvallisesti puosuntuolilla ylös genuan staagia pitkin ja paikkalaput mukaan. Hurraa, se onnistui. Anu sai kiipeilijänä myös uuden kokemuksen, kun hänet hinattiin maston huippuun tarkistamaan vanttien kiinnitykset. Lazyjackin köysien katkettua joutui Maren myös puosuntuoliin. Nainen vain nauroi, kun hinasimme hänet maston puoliväliin. Lazyjack tuli kuntoon.

51-Lazyjack-on-korjattu-melkein2

Vastoinkäymisistä oppii

Tuuli ja matala sekä ahdas satama eivät ole parhaita mahdollisia ominaisuuksia  rantautumisvaiheessa.

Perehtyvä perämies Paula kysyi puhelimitse meille paikkaa Sisilian Marsalasta. 20 metrinen alus ja tarvitsemme kolme metriä vettä. Tulemme vastaan, tulkaa lähemmäs, niin näytämme paikan, vastaa satamamestari.

Ahtaan näköinen satama, johon tuuli käy napakasti. Hankala paikka viedä iso alus tuonne veneiden väliin. Perä edellä ehdotan kipparille. Hän päättää toisin. Rantautuminen epäonnistuu täysin. Tuuli painoi meidät muiden veneiden kiinnitysköysiin ja lopulta jämähdimme pohjaan kiinni. Olimme siis tukevasti kiinni, mutapohjassa. Hävetti, mutta syy taisi olla kyllä sataman miesten, jotka ohjasivat meidät tuohon paikkaan. Ei se olisi onnistunut edes perä edellä.

Aamulla sukeltaja kävi tarkistamassa aluksen pohjan, peräsimen ja potkurin. Kaikki kunnossa, seikkailu voi jatkua. Taisimme oppia taas jotain.

Viisi viikkoa menoa ja meininkiä

Uimapulahduksia, peränaisen synttärit, Taran spapalvelut, Mirjan jalkahoidot, sotalaivoja, helikoptereita, kannen pesua, gourmet-ruokaa, laulua ja naurua ja tietenkin purjehdusta monenlaisissa tuulissa, sateissa ja ukkosmyräköissä.  Koko purjehduksen ajan naisenergia, ilon ja onnistumisen tunteet olivat käsin kosketeltavissa.

Tiimit ja reitit

Ekan viikon seikkailut Splitin edustan saaristossa olivat lomapurjehdusta, mukavaa menoa suotuisissa tuulissa, uintitaukoja ja tutustumista kohteisiin. Reitit teimme yhdessä naisiston kanssa huomioiden tuulet ja muut aluksen kulkuun ja rantautumiseen liittyvät asiat. Olihan alus kohtuullisen kookas, 20 metriä pitkä ja syväykseltään 3 metriä, joten sillä ei päässyt kaikkiin kylälahtiin. Tiimin kuuluivat Merja, Marianne, Hanna, Pirjo, Tiinat, Anne-Maria, Riitta, Kaisa, Minna, Maarit perämiehenä ja Raija kipparina.

87-Nautiskeleva-naisisto2

Toisen legin Split-Malta reitti oli alustavasti suunniteltu jo säätiöllä tavoitteena olla Maltalla 17.10. Lopullinen reitti muotoutui tuulien mukaan. Trogir-Milna-Korcula-Dubrovnik-Cavtat-Korfu-Paxi-Fiskardo-Cozon Mgarr. Tiimissä olivat Hillevi, Tilli, Mema, Annika, Pia, Maren, Emppu, Riitta, Paulis, Bettina perehtyvänä perämiehenä, Raija perämiehenä ja Matti kipparina.

Viimeisellä legillä Malta-Benalmadena oli tavoitteena olla 31.10. kohteessa. Tuo aikataulu ja tuulen suunta ohjasivat meitä reittivalinnassa, jonka kippari viime kädessä päätti. Gozo-Marsala-Gagliari-Ibiza-Garthagena-Almunecar-Benalmadena. Naisistona tällä legillä oli Riikka, Minna, Kirsit, Taina, Anu, Sirpa, Mirja, Haye, Paula perehtyvänä perämiehenä, Raija perämiehenä ja Matti kipparina.

Maalissa

Viimeinen 40 mailin matka ajeltiin koneella. Tuulta ei saatu, vaikka kuinka sitä isolla purjeella pyydystettiin. Valkoinen joutsenemme lipui Benalmadenan Marinan aallonmurtajan suojaan vastaanottojoukkojen hurratessa laiturilla. Teimme aikamoisen retken. Maileja koko viiden viikon aikana kertyi noin 2000 ja Maltalta maaliin yli 1000 mailia. Oli kuohuviinin aika.

35-Maalissa2

Mitä jäi mieleen?

Huikea seikkailu, joka ei unohdu ihan heti. Saimme lisää kokemusta, uusia satamia, uusia ystäviä, opimme ja onnistuimme. Tämä ei varmasti jää tähän. Eväät kotimaan talven ja arjen kohtaamiseen olivat nyt taskussa. Uusia retkiä merelliseen maisemaan suunnittelimme täyttä häkää jo ennen reissun loppumista. Hymyssä suin suuntasimme Malagan lentokentälle.

Purjehduksissa s/y Vahinella meitä naisia kiehtovat vastuunotto, tiimiytyminen, pitkät legit, yöpurjehdukset, oppiminen, uudet satamat ja aluksen huikeat purjehdusominaisuudet sekä iloinen tekemisen meininki, jota haluamme säteillä kaikille kaikissa kohtaamisisissa mailla ja merillä.

Maaliin-tulossa

Kirjoitelma perustuu naisten palautteisiin, haastatteluihin ja säätiön sivuille kirjoittamaamme blogiin.

 

Kirjoittaja on Raija Alapeteri
Kipparina Splitin viikolla
Perämiehenä Split-Malta-Benalmadena legillä

Vieritä ylös