NaPS-ristikko 1/2019

Saatko ratkaistua historian ensimmäisen NaPS-ristikon? Historian ensimmäinen NaPS-ristikko on nyt julkaistu!
Lataa ristikko ja printtaa itsellesi.

Lataa itsellesi NaPS-ristikko 1/2019

 

Ristikon laatija Tuuli Rauvola toivottelee ristikon myötä hyvää kesän odottelua napsilaisille!

PS. Jos kaipailet ratkaisua ristikolle niin voit kurkata sitäkin.
NaPS-ristikon ratkaisu 1/2019

QSS-mötet i Stockholm

Idénqss-ja-naps växte fram redan på våren.
Det var under vårseminariet på Örö som Reija sade att det skulle vara roligt att göra slag i saken och träffa kvinnliga seglare från något annat land. Och varför inte då Sverige?
Som vanligt ger Google svaret på nästan allt, och i Stockholm fann vi Qvinnliga segelsällskapet. The rest is history, som man brukar säga.

I samband med höstseminariet tågade sedan sex av oss (styrelsen) iväg till Söder, för att träffa fem av dem. Vi åt lunch i ett trevligt litet grekiskt lunchkafé, och vi pratade. Och pratade och skrattade och pratade lite till, för det blir aldrig slut på de goda historierna då seglare träffas. Och då seglande kvinnor träffas, är det ännu roligare.

Seglatser utomlands, seglatser i hemmavatten, seglatser med hyresbåtar och seglatser med egna båtar. Kvinnliga skeppare och manliga skeppare. Skolning, tävlingar, nätverkande, upplevelser och äventyr. Miljöpolitik, skattepolitik, skillnader i Sveriges och Finlands kutymer och bestämmelser.

Allt detta hann vi avverka. Och så hann vi planera några gemensamma eskapader till sommaren. Idéer kastades i luften och fångades.

  • Möjligheten att hoppa in som gast på en svensk båt något veckoslut, och bekanta sig med Stockholms skärgård? Javisst, varför inte?
  • Möjligheten för de svenska damseglarna att kliva ombord på någon av våra båtar? Javisst, vi visar gärna upp smultronställena i vår skärgård för dem.
  • Skall vi försöka träffas den här sommaren, till exempel på Åland? Eller Gotland? Höga kusten? Våra båtar och deras båtar? Javisst, vad roligt!
  • Kanske vi kan planera en gemensam Medelhavseskader något tag? Nå men why the hell not?

Vi  bytte gåvor med varandra. Champagneglas till dem, halsmuffar till oss. Vi utväxlade kontaktuppgifter också, och traskade till slut uppsluppna och stärkta i vår identitet som kvinnoseglare tillbaka till Vikingterminalen.

Våra nyfunna svenska vänner har fått en inbjudan att delta i vårt vårseminarium. Vi ser fram emot att få träffa dem igen och är säkra på att vi och de har mycket att ge varandra.
Till dess kan ju var och en som så vill fördriva tristessen under regniga förvinterdagar med att träna på sin seglingsvokabulär – på svenska.
Man kan behöva den fortare än man tror.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Syysseminaari 28.-30.10.2016

Punavalkoinen m/s Gabriella kurottuu yli Katajanokan terminaalin. Naispurjehtijoiden syysseminaari alkaa komentosiltavierailulla. Tunnemme, että tätä vierailua ei kannata jättää väliin. Kapteeni Ove Englund johtaa ryhmän kannelle kaksitoista. Komentosilta avautuu eteemme, näköala Helsingin kauppatorille, presidentin linnan ja suurkirkon suuntaan on vaikuttava. Oikeastaan vasta komentosillalla ymmärtää kuinka suuri laiva on.

kapteeni_komentosillallaKapteeni Englund kertoo, että laivan neljä moottoria antavat 32 000 hv tehon. Näillä tehoilla laiva kulkee tarvittaessa reilut 20s. Kapteeni ajaa aina itse laivaa. Tällä kertaa Englund irrottaa laivan kaijasta käyttäen keula- ja peräpotkureita yhtä aikaa eri suuntiin. Jos tuuli painaa kohti laituria, laiva irrotetaan kylki edellä.

Kapteeni Englund ajaa aina tutkalla. Purjeveneet näkyvät tutkakuvassa hyvin, kun tutkaheijastin on asennettu riittävän korkealle ja oikeaan kulmaan. Lähellä laivan vieressä olevat veneet jäävät katvealueelle. Tiesitkö, että muoviset vanttisuojat heikentävät purjeveneen heijastumia?

Laivareiteillä on useita kapeita paikkoja. Englund mainitsee erityisen hankalana paikkana Ledskärin, Ahvenanmaan eteläisimmän kärjen edustalla kulkevan ahtaan väylän. Veneilijöiden kannattaa aina tehdä väistöliike pois suurten laivojen läheisyydestä, potkuripyörteistä ja poikkeavista ilmavirroista.
Olisimme viihtyneet pitkään sillalla, mutta laiva lähtee ja ohjelma jatkuu. Ojennamme kapteeni Ove Englundille Nyt Napsahtaa – naispurjehtijan tieto- ja taitokirjan kiitokseksi ajastaan.

 

Komentosiltavierailun jälkeen ohjelma jatkui erilaisilla esityksillä. pohjamaalitNaispurjehtijat ry ja PSS ry ovat tehneet yhteistyötä jo useamman vuoden ajan vesistöjen suojelemisen hyväksi. Syysseminaarissa oli PSS ry:ltä projektipäällikkö Hanna Haaksi kertomassa Naispurjehtijoille veneissä käytettävistä myrkkymaaleista ja niiden haitallisesta vaikutuksesta vesistöihimme. Aihe koetaan tärkeäksi Naispurjehtijoiden keskuudessa ja Hannan esitys herättikin kiinnostusta ja keskustelua seminaarin aikana. Tärkein viesti Hannan esityksessä oli, että jokainen meistä voi vaikuttaa vesistöjemme suojeluun ja siihen, millä veneen pohjamme maalaamme vai maalaammeko ollenkaan? Lue lisää Antifouling-maaleista jäsensivuilta (Hyödyllistä luettavaa -osio).

PSS:n esityksen jälkeen ääneen pääsivät Naispurjehtijoiden työryhmät. Kaikki esitykset löytyvät jäsensivuilta.  Elina Koivisto kertoi kilpapurjehdustyöryhmän toiminnasta ja suunnitelmista ensi vuodelle. Työryhmä aloitti toimintansa maaliskuussa, ja tapahtumia on järjestetty sekä Turun alueella että pääkaupunkiseudulla. Tämän jälkeen Meri Vuorio esitteli Oma vene -työryhmän selvitystyön tuloksia.

kreikan-vesilla-2016Jäsenpurjehdustyöryhmä on aloittanut tulevan kauden purjehdusten suunnittelun huomioiden toiveet ja palautteet. Suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta työ on hyvällä alulla innokkaiden jäsenten ansiosta. Mielenkiintoisia retkiä on luvassa erilaisilla merialueilla.

Purjehduksiin liittyvät osa-alueet kaipaavat myös vuosittain päivittämistä, kehittämistoiveita on saatu ja niitä työstetään työryhmässä aktiivisesti talven ja kevään aikana.

 

kurssimateriaaliaVeneilyyn liittyvät teorian ja käytännön kurssit ovat jokaisen veneilijän ja purjehtijan suola ja sokeri sekä turvallisen veneilyn tae. Koulutustyöryhmässä niiden sekoitussuhdetta on mietitty ja erilaisia kursseja on tulossa runsain määrin talven ja kevään aikana.

Syysseminaarin toisena päivänä meitä Naispurjehtijoita odotti kiva päivä Tukholmassa. Terminaalista ulos astuttuamme oli iloinen oppaamme Hellevi jo meitä vastassa kyltteineen. Lähdimme 43 hengen naisistolla kauniin aurinkoisessa säässä tilausbussillamme kohti muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa Hammarby Sjöstadia. Jo bussista katsottuna uusi asuinalue näytti modernilta ja tyylikkäältä. Luonto oli vahvasti läsnä ja ajatuksia herättävää taidetta löytyi jopa kivitalojen seinistä. Innoikkaimmat shoppailijat jätimme bussista Adidas Outletiin. Muutaman korttelin päässä lähdimme me loputkin oppaamme johdolla tutustumaan merelliseen Sjöstadiin.

Kävelyreitti kulki ajoittain puisen laiturimaisen rakennelman päällä ja rohkeasti kasvamaan jätetty pitkä kaislikko suhisi mukavasti tuulessa. Rakennukset olivat kauniita ja arkkitehtuuri joissain rakennuksissa melko innovatiivista. Aikamme käveltyämme ja aluetta ihasteltuamme ajoimme takaisin outletin maisemiin hakemaan osaa porukastamme. Onneksemme olimme sen verran ajoissa, että loputkin kerkesivät tutustua myös hieman tähän osaan Sjöstadenia. Merimuseota kohti mentiin monien mutkien kautta, kuten Skeppsholmenin ja Djurgårdenin. Lähes koko matkan ajan opas jutteli meille Tukholmasta ja jokusen venesatamankin näimme matkan varrella.

Merimuseossa tutustuimme merenkulun historiaan oppaan kertoessa nähtävillä oleviin esineisiin liittyviä mielenkiintoisia tarinoita. Noin tunnin museossa vietettyämme lähdimme kohti Södermalmia ja ravintola HoneyHoneyta. Pöytiin oli jo katettu tyhjät kuohuviinilasit odottamaan niihin tilattavan kuplivaa täytettä ja tarjoilijat olivat valmiina tuomaan ennakkoon tilatut ruuat pöytään. Ruoka oli maukasta ja palvelu sujui rennon rivakasti. Lounaan jälkeen oli hieman vapaata ohjelmaa sekä omatoimista kävelyä Folkungagatania pitkin takaisin m/s Gabriellalle. Laivalle oli mukava palata monta elämystä rikkaampana, niin paljon kerkesimme kuulla oppaaltamme ja nähdä hieman erilaista Tukholmaa.

syysseminaari_sjostad_2 syysseminaari_sjostad_tuula

Lauantaina 29.10. Naispurjehtijoiden hallitus tapasi ruotsalaisen sisarjärjestön QSS:n hallituksen jäseniä lounaalla.

 

Tekstit ja esitysmateriaalit: Reija Kaira, Maarit Kangas, Elina Koivisto, Meri Vuorio, Raija Alapeteri, Hanna Haaksi / PSS ry, Tuula Heikkinen

Kuvat:  Tiina Tuohi, Raija Alapeteri, Tuula Heikkinen, PSS ry.

Uusien jäsenten info Turussa

Yhteensä kaksikymmentä iloista, purjehtivaa naista saapui uusien jäsenten infoon Panimoravintola Kouluun.  Kolmetoista oli hiljattain liittynyt NaPS:iin tai ei ollut vielä ehtinyt olla mukana toiminnassa. Muutama tilaisuudessa oli tullut etukäteen tutustumaan toimintaan ennen liittymistään. Naisilla oli erilaisia purjehdustaustoja, kokemusta pienistä veneistä, kokemusta isommista matkaveneistä, kokemusta isoista purjealuksista.  Halu kehittyä purjehtijana, verkostoitua sekä päästä merelle oli ilmeinen jokaisen kohdalla.

Me pidempään NaPS:ssa olleet kerroimme toiminnasta. Esittelimme kattavan tietopaketin yhdistyksestä ja työryhmistä. Paketin, jolla pääsee mukavasti alkuun. Työryhmien edustajat kertoivat tapahtumista, kilpa- ja jäsenpurjehduksista ja kouluttautumismahdollisuuksista. Avasimme yhdistyksen viestintäkanavat. Kerroimme, miten ja mistä saa tietoa tarvittaessa, miten tapahtumiin ilmoittaudutaan, keneltä voi kysyä apua ja neuvoa. Kävimme läpi maksukäytännöt ja muuttuneiden jäsentietojen ilmoituskanavat.

Naispurjehtijat rohkaisevat kaikkia uusia tulemaan mukaan, verkostoitumaan ja vaikuttamaan.

Reija Kaira
Kommodori
Naispurjehtijat – Sailing Ladies ry

”Naisten väylä vesille”

 

Kuva: Meri Vuorio

TurkulaisNAPSIEN perinteinen purjehduskauden avajaisjuhla Kustavissa 10.-12.6.2016

Kesäkuun alun perjantaisena iltana kuuden hengen naisisto seisoi Hansen kannella valmiina irrottamaan köydet ja suuntaamaan kohti ilta-auringossa kimmeltävää merta. Päämääränä oli Kustavin Peterzensin vierasvenesatama ja napsilaisten purjehduskauden avajaiset. Iltamyöhäisellä saavuimme välietappiimme, Härjänmaalle, jonne muutamat tutut veneet olivat jo ehtineet.

Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena. Mukava tuuli, 11-12m/s, innosti meitä nostamaan purjeet, vaikka pohjois-luoteistuuli olikin vähän haasteellinen. Kryssimme koko päivän kauniissa saaristossa, jossa vesilinnut vartioivat tarkasti pesiään ahnailta lokeilta ja tiiroilta. Autiot mökkirannat vilahtelivat ohi ja aavojen merialueiden tuulet kuljettivat meitä eteenpäin.

IMG_0422_Saaristomaisemaa

Hieman ennen neljää ajoimme sisään venesatamaan, jossa vesi oli lähes puoli metriä normaalia alempana ja saimme, kuten monet muutkin, pohjakosketuksen saviseen merenpohjaan. Rantautumispaikan valitseminen tuotti vähän hankaluuksia, mutta muuten se onnistui hyvin. Naisisto tiesi tehtävänsä. Muut napsilaiset olivat tulleet aiemmin, ja veneet keinuivat vieri vieressä meitä vastapäätä. Paikalle oli saapunut kaikkiaan 7 venekuntaa, joissa oli yhteensä 21 napsilaista.

DSC_0157_Satamakuva

Pieni kävely satama-alueella, venekuntien tervehtiminen ja Peterzensin kaupan tuotteiden ihasteleminen oli rentouttavaa tiukan purjehduksen jälkeen. Klo 18.00 venekunnat nostivat juhlaliputuksen, jonka jälkeen kokoonnuimme juhlamaljalle. Kommodori Reija Kaira toivotti kaikki tervetulleeksi.

IMG_0891_Tervetulosanat
naps2_ryhmäkuva

Illalla juhlat jatkuivat grillillä omia syötäviä nautiskellen. Hansen laivakokit Pauliina, Pia ja Reija olivat loihtineet meille täytettyjä paprikoita ja herkkusienten lakkeja, jotka oli suljettu pekonilla sekä lohivartaita. Jälkiruuaksi oli vielä mansikka-ananas-juustovartaita. Huippuhyvä ateria! Seurustelu kävi vilkkaana ja pimenevää kesäyötä valaisi räiskyvä nuotio, jonka ympärillä kaikki istuivat.

IMG_4215_Kesäinen jälkiruoka

Vaikka juhlat olivat vilkkaimmilla kestäneet myöhään yöhön, veneet tekivät lähtöä jo aamulla varhain. Hiljalleen venekunnat yksi toisensa jälkeen lipuivat merelle ja suuntasivat kohti kotisatamiaan. Hansella oli myötätuuli luoteesta 7-9m/s, ja matka taittui joutuisasti. Airistolla koimme sitten vauhdin hurmaa. Purjehdimme kryssikulmalla yli 7 solmua. Ruorinaisella heräsi vähän kilpailuviettikin, kun saavutimme toista venettä ja pääsimme ohikin.

Kotisatamassa totesimme, että olimme todellakin olleet purjehtimassa. Liikuimme sekä meno- että paluumatkan kokonaan purjeilla ja vain rantautumisissa ja lähdöissä käytimme moottoria. Säästimme siis luontoa ja rahaa.

Aurinko oli siirtynyt jo lännen kantille, kun lähdimme jokainen tahoillemme. Toivottavasti taas pian tapaamme jollakin yhtä mukavalla purjehdusreissulla.

IMG_0890_Skumppa

Kirjoittanut: Hanna Matero
Valokuvat: Terhi Savolainen, Hanna Matero, Reija Kaira

Naispurjehtijat Swanilla Välimerta pitkin ja poikin

Se taisi olla Mema ja Annika, jotka vuonna 2012 innostivat meitä muita naisia purjehtimaan Purjelaivasäätiön Swan 65:lle legille Kööpenhamina Uusikaupunki. Se oli sitten menoa. Tyyppikoulutuksen jälkeen saimme 65 jalkaisen Swanin, s/y Vahinen, naisiston käyttöön kesällä 2014 pariksi viikoksi kotivesille. Samana syksynä varasimmekin sitten viisi viikkoa vuoden 2015 aluksen Välimeren purjehdusten kalenterista Naispurjehtijat-Sailing Ladies ry:n käyttöön.

Viisi viikkoa ajalla 27.9 -1.11.2015 jakautui kolmeen erilaiseen legiin, Split-viikko, Split-Korfu-Malta ja Malta-Sardinia-Ibitza-Benalmadena. 10 gastipaikkaa kullekin legille täyttyivät tunnin sisällä ilmoittautumisen alkaessa syksyllä 2014. Tiimien vuoden odotus alkoi.

Valmistautuminen ennen purjehdusta ja sen aikana on osa seikkailua

Keväällä 2015 alkoivat tutustumiset tiimin jäseniin, osaamisten kartoittaminen, reittisuunnitelmien tekeminen, ruokahuollon suunnittelu ja vahtiryhmien muodostamiset. Pidimme palavereja, tutustuimme turvallisuusasioihin, luimme säätiön purjehdusopasta ja kokoonnuimme illanistujaisiin teeman ympärille. Kolmen gastin vahtiryhmät kasasimme niin, että tietty määrä osaamista oli aina mukana. Myös noviisit pääsivät näin oppimaan ja oivaltamaan kokeneempien ohjauksessa. Yksi kokenut naisiston jäsen oli opissa ns. perehtyvänä perämiehenä tutustuen aluksen tekniikkaan ja anatomiaan sekä harjoitellen aluksen käsittelyä.

24-Vauhdikasta2

Jokaisen piti tietää oma roolinsa ja tehtävänsä aluksella. Ne kävimme läpi aina uuden legin alussa ja naisiston vaihtuessa. Turvallisuusasiat nousivat tärkeimmiksi. Ennen yönylipurjehduksia, joita oli viisi Välillä Split-Korfu-Malta ja seitsemän välillä Malta-Benalmadena, asiat kerrattiin. Valmistauduimme ennakkoon kipparin ja perämiehen johdolla kertaamalla reitin, paperikarttanavigoinnin ja tuulikulmamittarin käytön ja tähystyksen sekä raportoinnin merkityksen. Kokoajan piti tietää, missä olimme paperikartalla. Gastit tutustuivat myös karttaplotteriin, AISiin ja tutkaan. Kävimme myös läpi kaikki yöpurjehduksen turvallisuuteen liittyvät asiat.

Päivisin revittelimme valkopurjein auringon säteiden kullatessa tyrskyjä

44-Paxi-näkyy2

Useimmiten isopurje oli ykkösreivissä. Aluksen trimmaaminen hurjaan menoon oli naisten mielipuuhaa. Purjeisiin piti saada vetoa tai imua, miten vaan. Vaikka emme olleet kisaamassa, huippunopeudet kyllä kuuluivat ilon kiljahduksina maihin saakka. Stanby-ryhmä vuorossaan valmisteli kannen alla pentterissä paistoksia ja keitoksia pitääkseen naisiston hyvällä tuulella. Meren ollessa tuuleton ajelimme koneella ja teimme  huoltotöitä tasaisessa menossa. Vapaavahdissa kirjoitimme blogeja ja luimme alan kirjallisuutta. Delfiinit ilahduttivat melkeinpä joka legillä kisailemalla aluksen keulassa pitkiä toveja.

72-Vessat-on-nyt-siivottu2

Upea tähtitaivas kruunasi yöpurjehduksia.

Se sama taivas, jota kaikki merenkulkijat katselevat öisin. Aikoinaan suunnistettiin  tähtien avulla, meillä on elektroniikka apuna. Yön pimeydessä tilanteet kannella vaihtelivat. Tuulen suunta muuttui tai yltyi myrskyksi ukkosmyräkän saavuttaessa meidät Korfun ja Sisilian välisellä osuudella

Olen vapaavuorossa nukkumassa. Huuto ja tömistely kannella kantautuvat kajuuttaani. Kello on kaksi yöllä. Vene vatkaa holtittomasti, keula nousee ja mätkähtää voimalla aallon harjalta alas. Kurkkaan ulos. Täysi pimeys. Tuuli vinkuu vanteissa, salamat leiskuva ja tyrskyt huuhtovat kantta. Otsalamppujen valot suikailevat maston juurella. Kansivuorolaiset tempovat kipparin avustuksella isoa purjetta alas. Ruorinainen yrittää pitää konevoiman avulla venettä vastatuuleen. Isopurje tulee sieltä alas vaikka väkisin tuolla draivilla. Ja on se sen näköinenkin. Hyvin on sidottu, ei vie tuuli mennessään.  

Siitäkin myräkästä selvisimme ja opimme. Ennakoiminen on avainsana.

Purjehtiessamme kohti Espanjan rannikkoa saimme ajella kuutamossa, joka valaisi taianomaisesti aaltoja, niiden vieriessä kannen yli.

Yöllä näimme perävaloissa lintujen seuraavan meitä.

Mitä ihmeen ääniä nuo ovat, aivan kuin joku heittelisi märkiä rättejä kannelle? Lintuparvi oli äsken perävaloissa, mihin se hävisi. Otsalamppujen valossa tutkimaan kantta. Lintuja joka paikassa, kannelle mätkähtäneitä kuolleita siivekkäitä, kymmeniä. Mitä näille tehdään? Heitetäänkö kuolleet mereen, huutaa kansivahti keulasta. Seuraavan vahtivuoron gastit kuulivat huudot ja pomppasivat kannelle ennen aikojaan.

Vahtiryhmät vaihtuivat kolmen tunnin välein rytmillä standby-kansivahti-vapaavahti.  

Gourmet-ruokia syntyi pentterissä kelistä huolimatta. Kurpitsarisotto, chili con carnee ja tortillat, Burgundin pata, kalaa monessa muodossa ja paljon salaattiherkkuja ja erilaisia keittoja. Hieman kelien mukaan, mihin veneen kallistuskulma ja aallolta aallolle sinkoilu antoi mahdollisuuden.

Osittain toisilleen tuntemattomat naisseilorit olivat hioutuneet toimiviksi tiimeiksi ja iloinen tekemisen meininki näkyi kaikessa. Trimmasimme purjeita ja väänsimme ruoria aaltojen rytmissä. Loihdimme ruokia, siivosimme laulun ja naurun säestämänä.

48-Purjeen-paikkaus2

Vaativat huoltotoimenpiteet olivat myös aikamoisia kokemuksia. Genuan takaliikin vahvistuksen repeämä oli paikattava. Kukas sinne nyt sitten nostetaan? Bettina tietenkin, rohkea ja vaaroja kaihtamaton perämiesharjoittelija. Turvallisesti puosuntuolilla ylös genuan staagia pitkin ja paikkalaput mukaan. Hurraa, se onnistui. Anu sai kiipeilijänä myös uuden kokemuksen, kun hänet hinattiin maston huippuun tarkistamaan vanttien kiinnitykset. Lazyjackin köysien katkettua joutui Maren myös puosuntuoliin. Nainen vain nauroi, kun hinasimme hänet maston puoliväliin. Lazyjack tuli kuntoon.

51-Lazyjack-on-korjattu-melkein2

Vastoinkäymisistä oppii

Tuuli ja matala sekä ahdas satama eivät ole parhaita mahdollisia ominaisuuksia  rantautumisvaiheessa.

Perehtyvä perämies Paula kysyi puhelimitse meille paikkaa Sisilian Marsalasta. 20 metrinen alus ja tarvitsemme kolme metriä vettä. Tulemme vastaan, tulkaa lähemmäs, niin näytämme paikan, vastaa satamamestari.

Ahtaan näköinen satama, johon tuuli käy napakasti. Hankala paikka viedä iso alus tuonne veneiden väliin. Perä edellä ehdotan kipparille. Hän päättää toisin. Rantautuminen epäonnistuu täysin. Tuuli painoi meidät muiden veneiden kiinnitysköysiin ja lopulta jämähdimme pohjaan kiinni. Olimme siis tukevasti kiinni, mutapohjassa. Hävetti, mutta syy taisi olla kyllä sataman miesten, jotka ohjasivat meidät tuohon paikkaan. Ei se olisi onnistunut edes perä edellä.

Aamulla sukeltaja kävi tarkistamassa aluksen pohjan, peräsimen ja potkurin. Kaikki kunnossa, seikkailu voi jatkua. Taisimme oppia taas jotain.

Viisi viikkoa menoa ja meininkiä

Uimapulahduksia, peränaisen synttärit, Taran spapalvelut, Mirjan jalkahoidot, sotalaivoja, helikoptereita, kannen pesua, gourmet-ruokaa, laulua ja naurua ja tietenkin purjehdusta monenlaisissa tuulissa, sateissa ja ukkosmyräköissä.  Koko purjehduksen ajan naisenergia, ilon ja onnistumisen tunteet olivat käsin kosketeltavissa.

Tiimit ja reitit

Ekan viikon seikkailut Splitin edustan saaristossa olivat lomapurjehdusta, mukavaa menoa suotuisissa tuulissa, uintitaukoja ja tutustumista kohteisiin. Reitit teimme yhdessä naisiston kanssa huomioiden tuulet ja muut aluksen kulkuun ja rantautumiseen liittyvät asiat. Olihan alus kohtuullisen kookas, 20 metriä pitkä ja syväykseltään 3 metriä, joten sillä ei päässyt kaikkiin kylälahtiin. Tiimin kuuluivat Merja, Marianne, Hanna, Pirjo, Tiinat, Anne-Maria, Riitta, Kaisa, Minna, Maarit perämiehenä ja Raija kipparina.

87-Nautiskeleva-naisisto2

Toisen legin Split-Malta reitti oli alustavasti suunniteltu jo säätiöllä tavoitteena olla Maltalla 17.10. Lopullinen reitti muotoutui tuulien mukaan. Trogir-Milna-Korcula-Dubrovnik-Cavtat-Korfu-Paxi-Fiskardo-Cozon Mgarr. Tiimissä olivat Hillevi, Tilli, Mema, Annika, Pia, Maren, Emppu, Riitta, Paulis, Bettina perehtyvänä perämiehenä, Raija perämiehenä ja Matti kipparina.

Viimeisellä legillä Malta-Benalmadena oli tavoitteena olla 31.10. kohteessa. Tuo aikataulu ja tuulen suunta ohjasivat meitä reittivalinnassa, jonka kippari viime kädessä päätti. Gozo-Marsala-Gagliari-Ibiza-Garthagena-Almunecar-Benalmadena. Naisistona tällä legillä oli Riikka, Minna, Kirsit, Taina, Anu, Sirpa, Mirja, Haye, Paula perehtyvänä perämiehenä, Raija perämiehenä ja Matti kipparina.

Maalissa

Viimeinen 40 mailin matka ajeltiin koneella. Tuulta ei saatu, vaikka kuinka sitä isolla purjeella pyydystettiin. Valkoinen joutsenemme lipui Benalmadenan Marinan aallonmurtajan suojaan vastaanottojoukkojen hurratessa laiturilla. Teimme aikamoisen retken. Maileja koko viiden viikon aikana kertyi noin 2000 ja Maltalta maaliin yli 1000 mailia. Oli kuohuviinin aika.

35-Maalissa2

Mitä jäi mieleen?

Huikea seikkailu, joka ei unohdu ihan heti. Saimme lisää kokemusta, uusia satamia, uusia ystäviä, opimme ja onnistuimme. Tämä ei varmasti jää tähän. Eväät kotimaan talven ja arjen kohtaamiseen olivat nyt taskussa. Uusia retkiä merelliseen maisemaan suunnittelimme täyttä häkää jo ennen reissun loppumista. Hymyssä suin suuntasimme Malagan lentokentälle.

Purjehduksissa s/y Vahinella meitä naisia kiehtovat vastuunotto, tiimiytyminen, pitkät legit, yöpurjehdukset, oppiminen, uudet satamat ja aluksen huikeat purjehdusominaisuudet sekä iloinen tekemisen meininki, jota haluamme säteillä kaikille kaikissa kohtaamisisissa mailla ja merillä.

Maaliin-tulossa

Kirjoitelma perustuu naisten palautteisiin, haastatteluihin ja säätiön sivuille kirjoittamaamme blogiin.

 

Kirjoittaja on Raija Alapeteri
Kipparina Splitin viikolla
Perämiehenä Split-Malta-Benalmadena legillä

Veneilyturvallisuuden neuvottelupäivät 3.10.2015, Ilmailumuseo, Vantaa

Veneilijöiden koulutustarve ei ole hävinnyt mihinkään. Siitä ovat osoituksena lisääntyneet veneily- ja navigointitaidottomuuteen liittyvät pelastustehtävät. Veneilyturvallisuustoiminnon pj Martti Laisi osoitti avauspuheessaan miten voimakkaasti Rajavartiolaitoksen ja Meripelastusseuran suorittamien pelastustehtävien määrä kasvaa vuosittain.

Elektroniset merikartat – tiedätkö millä navigoit? Merikarttaryhmän päällikkö Juha Tiihonen Liikennevirastosta korosti esityksessään, että veneilijöille suunnatut sähköiset ECS -kartat eivät ole virallisia toisin kuin kauppa-merenkulun käyttämät sähköiset ENC -kartat. Vaikka veneilijöille suunnatut ECS -merkityt kartat eivät ole virallisia, ne ovat hyviä ja turvallisia oikein käytettynä. Valistunut plotterin käyttö edellyttääkin paperista merikorttia navigoinnin tueksi. Säännösten puuttuessa piraattikarttojen markkinointi on mahdollista. Piraattikarttoihin liittyy epätarkkuuksia, jopa virheitä ja edelleen turvallisuusriskejä. Veneilijän käyttöön tarkoitetut viralliset elektroniset kartat ovat Liikenneviraston tavoitteena vuodelle 2020.

Nico Kavaleff John Nurminen Marinelta esitteli henkilökohtaisia MOB – välineitä eli hätälähettimiä/ paikantimia. Perinteisten käsisoihtujen rinnalle on tullut paristoilla toimivia LED-soihtuja, joiden paloaika on useita tunteja. Soihduissa on erilaisia vilkkukuvioita, kantamat vaihtelevat 3,5 – 7 mpk. Kansainvälistä standardia valmistellaan ohjaamaan soihtumarkkinoita. Soihdun lisäksi Kavaleff esitteli sekä ammattimerenkulkuun että huvivenekäyttöön suunniteltuja hätälähettimiä/paikantimia (EPIRB, DSC, SART, PLB, SPOT, AIS-MOB). Näistä mainittakoon suoraan pelastusliiveihin asennettava, automaattisesti laukeava henkilökohtainen AIS – MOB – paikannuslaite /hätäilmoitin, joka aktivoituu liivin lauetessa vedessä. Useimmat laitteet vaativat aluksen radioluvan ja/tai henkilökohtaisen luvan.

Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua. Keskustelua käytiin mm.

  • Elektronisista navigointijärjestelmistä ja niihin liittyvästä koulutuksesta ja koulutuksen puutteesta. Navigaatioseurat järjestävät koulutusta mm. Navigoinnin elektroniset apuvälineet. Oppimateriaali on työn alla. Veneilykoulutus aikuiskoulutuksena, tavoite tulisi olla miellyttävässä oppimiskokemuksessa.
  • Vanhentuneiden hätärakettien hävittämisestä, kelpoisuusajasta, ampumisharjoituksista. Veneessä ei pitäisi olla yhtä aikaa uusia ja vanhentuneita hätäraketteja. Hätämerkinantovälineiden hävittämisestä saa tietoa Rajavartiolaitokselta, John Nurminen Marinesta, Meripelastusseuroista, poliisilta.
  • CE -hyväksytyistä hätävarusteista ja niille asetetuista vaatimuksista. EU-säädös on valmisteilla CE-hyväksytyille varusteille. Esim. direktiivin täyttävät pelastautumisportaat pitää jäädä 550 mm veden alle. Keskustelimme paukkuliivien kunnosta ja vuositarkastuksista. Tarkista CO2 – kaasupullon kiinnitys omista liiveistäsi. Katsastusasioista suositeltiin perhekatsastuksia, jolloin molemmilla puolisoilla sekä lapsilla olisi mahdollisuus osallistua katsastukseen. Katsastusaikaa pitää varata enemmän, mutta puutteiden kuntoon saattaminen on todistetusti luotettavampaa.
  • Keskusteluissa pohdittiin myös mm. vara-antennin asentamista veneeseen. Sen merkitys korostuu, jos varsinainen antenniyhteys maston kaatuessa katkeaa.

SPV:n järjestämät Veneilyturvallisuuden neuvottelupäivät pidettiin 3.10. Ilmailumuseolla, Vantaalla. Naispurjehtijoista tilaisuuteen osallistuivat Susanna Viljanen ja Reija Kaira sekä Maarit Suomi, SPV:n koulutustoimikunnan edustajana.

Reija Kaira
Kommodori

 

Aiheeseen liittyvää: Susanna Viljasen kirjoitus Elektroniset merikartat navigoinnissa

Sailjet-purjehdus

Naispurjehtijat pääsivät koepurjehtimaan Sailjet-alusta Naantalissa syyskuisena perjantaina. Kippari Kari Ulvio luotsasi ladyt omin käsin veneen kannelle.

IMG_3635_NaPS

Vene on komeat 40 jalkaa ja mastoja on kaksi, mutta hetkinen, missä on puomi? Sailjet on varustettu kuunaritakilalla, se purjehtii kevyessä tuulessa ilman varsinaista isoa. Mastot ovat hiilikuitua, ja ne voidaan tarvittaessa kaataa ilman nosturia. Sain kokeilla pinnaohjausta omalla vuorollani ja saatoin huomata kevyestä etenemisestä kuinka nopeaa meno olisi hiukankin kovemmalla tuulella. Rullagenuat mahdollistavat etenemisen myötäisessä tuulessa. Opin kuitenkin, että paattiin voidaan haluttaessa asentaa puomi joka mahdollistaa luovimisen. Kari Vahteran suunnittelemassa veneessä sitä ei tarvita, sillä vene on suunniteltu tilaajalle henkilökohtaisesti omien toiveiden mukaan.

IMG_3901_Maarit

IMG_3636_NaPS

Tuulta oli illansuussa vain kevyt väre veden pinnalla, silti vene lipui purjeilla 3 solmun vauhtia kohti Naantalin aukkoa.Etenimme purjeilla kohti auringonlaskua, kunnes tuuli tyyntyi kokonaan. Auringon sillalle ei jääty oleilemaan, seuraavaksi taittoköli veivattiin pienemmäksi ja kapteeni nosti peräsimen ylös. 300 hv kone jyrähti käyntiin, ja ohjauspinna vaihtui rattiin. Muutamassa minuutissa olimme taas vanhan kaupungin edustalla, vauhtia oli jopa 20 s/h. Laituriin tulo kävi vauhdilla ja helposti, veneen ohjattavuus ja käännettävyys on vaivatonta muun muassa ison potkurin ja vahvan koneen ansioista.

 

IMG_3637_NaPS

Olen kokemusta rikkaampi päästyäni Sailjetin kyytiin; purjehduksen ja moottoriveneen ominaisuudet voi yhdistää näinkin elegantisti. Kiitän hienosta illasta veneen omistajaa ja suunnittelijaa sekä naispurjehtijoita seurasta. Rannan tuntumassa Naantalista löytyvä aidon tunnelmallinen Villa Randala tarjosi hivelevän pehmeät löylyt hirsisessä aittasaunassa. Iltapalaksi oli herkullinen pasta-salaattiateria sekä paljon silmänruokaa patinoituneessa miljöössä, jossa nuori isäntäväki itse myös asuu. Tätä paikkaa kannattaa ehdottomasti kokeilla illanviettoon tai vaikka kokoukseen!

IMG_3885_Maarit

Marjatuuli Aittokallio

 

Kuvat: Reija Kaira, Maarit Jaanti

Matkaraportti Kroatian Rogoznicasta 16.5.-23.5.2015

 

1. matkaosuus la 16.5.2015

– lähtö klo 15:30 Rogoznica Marina Frapa
– saapuminen 18:20 Kaprije poijukiinnitys
– kokonaismatka 17,7 NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_1

Kiinnittyminen poijuihin. Laiturissa oli myös vapaita paikkoja ja siihen saapui illan mittaan venekunta, useita veneitä. Porukka piti hauskaa pitkälle yöhön. Onneksi päädyimme heti poijukiinnitykseen.

Kroatia_Rogoznica_1

2. matkaosuus su 17.5.2015

– lähtö klo 10:00 Kaprije
– saapuminen 12:40 Sibenik, Marina Mandalina kiinnitys kelluvat aisat
– kokonaismatka 13,8 NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_2

Kroatia_Rogoznica_2

Rantatuminen kelluvien Marinetekin laiturien väliin. Siisti Marina. Siistit suihkut. Veneemme Lily. Venevuokraamo huoltomiehet korjasivat vesipumpun, joka ei toiminut alkumatkasta. Uusi vene. Pumppu jäänyt testaamatta.

3. matkaosuus su 17.5.2015

– lähtö klo 14:40 Sibenik, Marina Mandalina
– saapuminen 16:30 Skradiin laiturikiinnitys
– kokonaismatka 9,1 NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_3

Kroatia_Rogoznica_3

Ensimmäisen sillan alituskorkeus 27 m (Navionics) ja toisen sillan 49 m (Navionics).

Purjehdusreissumme päätavoite oli Krkan luonnonpuisto ja yöpyminen ACI Marina Skradissa, jonne on loppumatkasta 6-7m väylä. http://www.np-krka.hr/en/
Puistossa on n. 2 km pitkä ulkoilureitti. Reitti on helppokulkuinen, lähes koko matka pitkospuita. Puistoon voi tulla laivakuljetuksen sijasta myös kävellen tietä pitkin Marina Skradista. Ei paha kävely matka. Skradissa söin yhdet elämäni parhaimmat, tuoreet simpukat. Ravintola Skala. Koko menomatka oli simpukkaviljelmiä.

4. matkaosuus ma 18.5.2015

– lähtö klo 14:50 Skradin
– saapuminen 17:10 Tijascican lahteen poijukiinnitys
– kokonaismatka 13,4 NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_4

Kiinnitys Marinetekin poijuihin. Suojaisa lahden pohjukka, jossa pieni kuppila.

Kroatia_Rogoznica_4

5. matkaosuus ti 19.5.2015

– lähtö klo 9:50 Tijascica
– saapuminen 15:00 Vrulje (Kornat) poijukiinnitys
– kokonaismatka 25,6 NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_5

Kroatia_Rogoznica_5

Vruljen satama Kornatin saarella. Ei palveluita ja satamassa alle 10 poijupaikkaa. Melko rupuset poijut. Emme jääneet.

6. matkaosuus ti 19.5.2015

– lähtö klo 15:50 Vrulje (Kornat)
– saapuminen 17:00 Lavsa poijukiinnitys
– kokonaismatka 5,4 NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_6

Erittäin suojaisa Lavsan lahti, jossa jälleen poijukiinnitys. Saaressa kalaravintola, hinnakas, mutta hyvä. Viereisessä Piskeran Marinassa voi pistäytyä kumiveneellä.

Kroatia_Rogoznica_6

7. matkaosuus ke 20.5.2015

– lähtö klo 8:40 Lavsa
– saapuminen 13:15 Jezera (Murter) laiturikiinnitys, aallonmurtaja.
– kokonaismatka 19 NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_7

Pääsimme tankkaamaan vettä ja täydentämään ruokavarastoja sitten Skradista lähdön jälkeen.

Kroatia_Rogoznica_7

8. matkaosuus ke 20.5.2015

– lähtö klo 14:20 Jezera (Murter)
– saapuminen 16:00 Uvala (Kakan) poijukiinnitys
– kokonaismatka 7,2 NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_8

Poijukiinnitys. Ei ihan paras rantautuminen. Vähän oli ongelmia poijuun kiinnittymisessä, kova tuuli. Naapureina baijerilaisia miehiä, joista yksi harrasti sukellusta. Yleisesti ottaen poijuhin ei välttämättä tarvitse ajaa perä edellä. Huomasimme, että suurin osa poijuista nousee kevyesti ja köyden voi pujottaa myös etukannelta. Mutta tämä selviää vain testaamalla.

9. matkaosuus to 21.5.2015

– lähtö klo 10:20 Uvala (Kakan)
– saapuminen 15:00 Marina Kremik (kiinnitys kelluvat aisat )
– kokonaismatka 22,2 NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_8a

Matkan kovin purjehdusosuus. Vesisade ja kova vastatuuli 23-28 kts. Aallonkorkeus 1,5-2m ja siihen vielä mainingit. Koneella matka eteni 2,5-3 solmua. Etupurje 2. reiviin ja matkanopeus parhaimmillaan 7 solmua. Niin kova sade ja
tuuli, ettei kuvaaja pystynyt tarkentamaan kohdettaan.

Kroatia_Rogoznica_8

10. matkaosuus pe 22.5.2015

– lähtö klo 11:30 Marina Kremik
– saapuminen 13:00 Marina Frapa Rogoznica laiturikiinnitys
– kokonaismatka 5,0NM

Kroatia_Rogoznica_matkaosuus_9

Marina Frapa, Rogoznica on n. 33 km Splitin kentältä länteen. Vene Dufour 41 v. 2015 oli valmis ja pääsimme lähtemään jo lauantaina.

La 16.5 – ti 19.5. ajoimme koneella, koska meri oli tyyni ja tuulta ei ollut juuri lainkaan.
Ke 20.5 nostimme purjeet ja matkanopeus oli parhaimmillaan 7 solmua.
To 21.5 olikin sitten kova tuuli ja pääsimme testaamaan purjehdustaitojamme, joita olimme harjoitelleet leudossa säässä päivää kahta aikaisemmin.

Sade ja tuuli tyyntyivät , kun pääsimme Marina Kremikiin, josta oli sopiva kävelymatka Primostenin kaupunkiin. Muutoinhan Kremikissä ei ollut mitään. Pelkkä Marina.

Pe 22.5 satoi koko päivän ja pelasimme korttia ja vietimme aikaa veneessä.
Kokonaismatka ja konetunnit
– kokonaismatka 138,4 NM
– koneella n. 25 h (polttoainetta 64 litraa)

Linkkejä

Marinas.com Kroatian marinat
Windguru Kroatian sää
Foreca Kroatia, Sibenik säätiedot
Foreca Kroatia, Rogoznica säätiedot
Foreca Kroatia, Jezera säätiedot

Forecan säätiedot pitivät parhaiten paikkansa.

Ennen matkalle lähtöä Navionicsin kartat kannattaa päivittää. Uusimmat tiedot esim. poijuista.

Teksti ja kuvat: Liisa Salo

Lataa matkaraportti PDF

MOB harjoituksia

Tiistaina kokoonnuttiin Turussa ravintola Kouluun, missä käytiin läpi teoriaa MOB tilanteesta. Karo piti loistavan esityksen aiheesta ja saatiin aikaiseksi runsasta keskustelua eri tilanteista. Illan päätteeksi jaettiin osallistujat veneisiin seuraavan päivän käytännön harjoitukseen.

Ennen merelle lähtöä ilmoitimme Meripelastukseen MOB harjoituksista, jotteivät ihmettele Airistolla paikallaan pyöriviä veneitä. Merivartiosto tekikin pari ylilentoa Dornierilla meitä katsomassa. Varmistivat varmaan, että aalloilla todellakin kelluu vain ”harri”!

Kaksi venettä harjoitteli MOBbia Airiston yläpäässä ja yksi eteläpäässä Stormälössä. Ensin ajettiin MOBbia muutaman kerran ilman pelastettavaa MOBbiHarria,jotta saatiin käsitys miten vene käyttäytyy sekä miten purjeet toimivat. Ja ihan aiheesta – keulan rulla tuottikin aikalailla töitä. Näiden harjoitusten jälkeen heitettiin MOBbiHarri mereen ja huudettiin Mies Yli Laidan Harjoitus. Siitä se sitten lähti. Opittiin nappaamaan nukke merestä ja vaihdettiin rooleja niin, että jokainen sai tehdä kaikkea. Seuraavaksi heitettiin MOBbiHarri Hansen porukoille nostettavaksi muutamaan kertaan. Pienen alkukankeuden jälkeen nousi MOBbiHarri Hansenkin kannelle. Illan päätteeksi pidettiin venekohtainen palaute ja todettiin, että on todella haasteellista saada uhri ylös ensi yrittämällä varsinkin huonolla kelillä.

3

 

1

MOBbiHarri pelastettavana

 

 

2

MOBbiHarri lähtee Hansen pelastettavaksi

 

DSC_0248

s/y Selenan naisisto

 

DSC_0466

Tuollaista siksakkia mentiin